Hurrikaani voitti Lekan toistamiseen
Leka – Hurrikaani 0-3 (21-25,21-25,20-25)
Hurrikaani- Loimaa voitti seurahistorian yhdeksännellä liigakaudella sen viidennen mitalin. Ja kaikki viisi mitalia ovat viimeisen viiden vuoden aikana, joten nyt voidaan puhua jo mitaliputkesta. Tälläkään kertaa mitali ei tullut helpolla. Joukkue rakennettiin fyysisen ja kovan hyökkäyspelin varaan. Joukkueeseen hankittiin neljä kovanluokan ulkomaalaispelaajaa, joiden yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää juuri fyysisyyttä. Sen lisäksi päävalmentajan pestiin saatiin maajoukkueen kakkosvalmentaja Nicola Giolito. Vaikka Gioliton valmennuspesti päättyi 16.2.2016 ja sen jälkeen joukkuetta johti Lauri Rantanen, pitää Giolitolle antaa kiitosta ennen kaikkea siitä, että italialainen sai houkuteltua Loimaalle kovan luokan vahvistuksia. Missään nimessä Mestaruusliigan kovakätisin hakkuri Mohamed Alhachdadi ei olisi ilman Gioliton kontakteja tullut koskaan tänne. Sen lisäksi Luke Smith olisi varmasti löytänyt yhden Bundesliigassa vietetyn vuoden jälkeen pelipaikan aivan muualta.
– Vaikka nyt olen päävalmentajana voittamassa joukkueen kanssa pronssimitalia, kiitos kuuluu myös Nicolalle. Hänen aikakaudella luotiin se kova fyysinen kuntopohja, jonka avulla jaksettiin vetää kausi kovalla sykkeellä loppuun saakka, Rantanen muisti kiittää myös entistä päävalmentajaa. Samoilla linjoilla oli kesken pronssijuhlien tavoitettu kapteeni Eemeli Kouki. Ensimmäisen kauden Hurrikaanikapteeni osasi arvostaa italialaiskoutsin työmäärää juhlan hetkellä. – Nicolan kanssa vedettiin paljon laadukkaita ja yksilöä kehittäviä harjoituksia. Mentiin kovaa ja vaatimustaso oli korkea. Laurin kanssa sitten hiukan rauhoitettiin harjoittelua ja alettiin saada pelaajista ulos sitä huippukuntoa, mikä tehtiin jo syksyllä. Itselle kausi oli kapteenina hyvin opettavainen ja samalla raskas. Halusimme voittaa pronssin katkeran välieräsarjan jälkeen. Ja osoitimme, että olimme mitalin arvoisia.
Toinen välierä Kuopiossa oli Hurrikaanin hallintaa. Vaikka Leka syötti paremmin kuin Loimaalla ja sai Hurrikaanin vastaanoton ajoittain rikki, onnistui Hurrikaani laiturien ansiosta voittamaan ottelu suoraan kolmessa erässä. Koko pudotuspelikevään huipputikissä ollut Alhachdadi oli jälleen vastustajan torjunnalle lähes pitelemätön. Marokkolainen hakkasi nyt ”vain” 12 pistettä, mutta miestä säestivät hyvin Smith ja Kouki molemmat kahdeksan pisteen edestä. – Meillä laiturit hyökkäsivät 50% tehoilla, joten ei meillä ollut mitään hätää, Rantanen kommentoi. Sen lisäksi Kosti Shumov oli jälleen huippuiskussa. Nyt Shumov kirjasi neljä torjuntaa ja kaikkiaan 12 pistettä.
Rantaselle pronssimitali oli erityisen maistuva päätös kaudelle. Rantanen hyppäsi Hurrikaanilaivan ruoriin helmikuussa, jolloin laivan kurssi oli kohti jäävuorta ja kohtalona ”Titanic-mainen” loppu. Mutta hurjalla tahdolla ja kovalla ammattitaidolla mies tarttui ruoriin ja pikku hiljaa kurssi alkoi kääntyä. Loppukaudesta ja erityisesti pudotuspeleissä Hurrikaanilaivassa oli 12 kovalla itseluottamuksella pelaavaa perämiestä. Jokainen tiesi roolinsa, jokaisella oli oma tehtävä ja jokainen – Aivan jokainen teki kaikkensa joukkueen eteen. – Tämä oli minullekin oppimisvuosi jos se oli sitä myös pelaajille. Meillä olisi ollut materiaalin puolesta mahdollisuuksia parempaankin, mutta tällä kertaa emme saaneet enempää. Pronssi on kuitenkin voitettu mitali, joten pienet juhlat ovat paikallaan.
Rantanen nosti muutaman pelaajan roolin esiin toisen pronssipelin jälkeen. Valmentajan mielestä Jesse Mäntylän tasonnosto mitalipeleihin oli ratkaisevassa roolissa, samoin marokkolaishakkurin pelaaminen. – Alhachdadi ei voinut puolivälierissä edes kävellä ja välierien avausottelussa mies pääsi parin viikon täydellisen levon jälkeen pelaamaan avauserän puolivälissä. Ja millä tavalla hän otti joukkueen reppuselkään! Pakko ihailla sitä suurta sydäntä, päävalmentaja kiitteli. Alhachdadia vaivasi runkosarjan lopulta saakka paha ja kivulias selkävamma. Vielä Valepa- ottelusarjan alussa ”Marokon kauhu” ei saanut edes kengännauhoja itse solmittua kivuliaan selän takia. – Yhtään peliä miehen ei olisi tarvinnut pelata. Mutta hän halusi kentälle. Oli kyllä aivan huikea kevät Mohamedilla.
Kiitosta satelee myös Ryan Jay Owensille, jonka hakkuroidessa kaatui pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Pielaveden Sampo. Kukaan ei myöskään varmasti ylläty, jos päävalmentajan mielestä Matti Oivanen ja Shumov näyttelivät isossa roolissa verkolla. – Monsterit näyttivät tasonsa aina, kun sitä tarvittiin.
Vaikka kirkkain mitali jäi saavuttamatta saviseudulla, on kauden lopettaminen viidettä kertaa mitaliin loistava saavutus. Aina voi parantaa, mutta pitää myös muistaa, että Mestaruusliigassa kaikki joukkueet haluavat mitalin ja taistelevat siitä rajusti. Loimaalla on nyt viidettä vuotta putkeen mitalijuhlat. Niitä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Maine ja menestys ovat katoavaista, jos nöyrä työnteko unohdetaan tai ylpeys voittaa nöyryyden. Hurrikaanissa kova työnteko on ollut aina arvossa, ylpeys ei saviseutulaisen sielunmaisemaan sovi. Mitä jatkossa tapahtuu valmentaja- ja pelaajarintamalle, selvinnee seuraavien viikkojen aikana. Omasta ja Hurrikaani- Loimaan puolesta haluan kiittää teitä kaikkia suomalaisen lentopallon ystäviä, jotka olette seuranneet Hurrikaanin pelejä. Tätä ei tehdä meitä itseämme varten vaan TEITÄ LENTOPALLOIHMISIÄ varten. Kiitos!
-Hurrikaani tiedotus/Valtteri-